Ratsuväen perinnehuone
Tässä keltaisessa perinnehuoneessa on ratsuväen historiaan liittyviä esineitä, kiertopalkintoja, tauluja ja erilaisia koriste-esineitä ja patsaita uljaista ratsuista. Hämeen Ratsurykmentti tuli Lahteen vuonna 1945.
Ratsuväen perinteet juontavat 30-vuotisesta sodasta 1600-luvulta. Ratsuväen väri on keltainen, sillä ratsumiehet tunnistetaan keltaisesta kauluslaatan väristä, jonka reunat ovat punaiset. Ratsumiesten tunnus on hirvenkallo, metsästäjien ja ratsastajien suojelupyhimyksen Pyhän Hubertuksen symboli. Ranskalaisen legendan mukaan Hubertus kohtasi 700-luvulla metsästysretkellä hirven, jonka sarvien välissä loisti risti. Samassa kuului jylisevä ääni, joka sanoi:
”Hubert käänny Herran puoleen ja pyhitä elämäsi tai muuten tiesi vie helvettiin”.
Kavahtuneena jahtimies hylkäsi entiset jumalansa ja pyysi saada seurata totuuden tietä ja Jumalan tahtoa. Hänestä tuli Piispa. Kuollessaan Hubertus haudattiin Pietarinkirkkoon ja 16 vuotta myöhemmin hänen luunsa asetettiin siellä pyhäinjäännös lippaaseen ja hänet korotettiin pyhimykseksi.
Seinät kertovat historiaa
Oikealla puolella puisen senkin yläpuolella on Hämeen ratsurykmentissä palvelleita Mannerheimin ristin ritareita. Heitä on neljä.
Yksi katseenvangitsijoista huoneessa on kaunis keltaiseksi maalattu seinä, jossa on riveittäin ratsuväen komentajien kuvia. Ne ovat esillä arvokkaasti kultaisissa, soikean muotoisissa, kohokuvioin koristelluissa kehyksissä. Keskellä komentajien rivistöä isommassa taulussa seisoo jääkäriratsumestari Sven Weckström, joka perusti Hämeen Ratsurykmentin perinnejoukon Karjalan Ratsujääkäriosaston vuonna 1918. Nimi muuttui myöhemmin Hämeen ratsurykmentiksi ja Hennalassa Hämeen Ratsujääkäripataljoonaksi.
Vitriinissä oleva samuraipatsas on Japanista. Majuri Akio Doi oli 30-luvulla puoli vuotta saamassa ratsuväen talvikoulutusta ja lahjoitti samurain kiitoksena koulutuksesta. Vuonna 1974 Akio Doi oli lähettänyt poikansa Suomeen tuomaan terveiset nykyiselle joukko-osastolle. Tervehdyksenä oli taulu, joka kuvaa Japanin pyhää vuorta, Fujiyamaa. Doi kuitenkin eksyi Lappeenrantaan Hämeen Ratsurykmentin entiseen varuskuntakaupunkiin ja lahja päätyi sinne. Rakuunaveljet välittivät terveiset edelleen ratsumiehille ja nyt taulu on esillä samassa huoneessa samuraipatsaan kanssa.
Pro-Patria kunniataulu
Näitä tauluja, joissa saattaa lukea joko Kunnia isänmaalle, Kunniataulu tai Pro patria isänmaan puolesta latinaksi, voi nähdä ympäri Suomea erilaisissa tiloissa – mm. kouluissa ja kunnantaloissa. Niissä lukee paikallisten sankarivainajien nimet.
Ratsuväen perinnehuoneessa Pro patria -taulussa on Hämeen Ratsurykmentissä palvelleiden upseereiden nimet. Ensimmäisen nimenä taulussa on Jorma Gallen-Kallela. Akseli Gallen -Kallelan poika. Jorma Gallen-Kallela, kaatui talvisodan alussa. Seuravassa Ehrnrootin kertomaa:
Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth (Aatu) palasi sodan ensimmäisenä päivänä Uudeltakirkolta ja tapasi esikunnan luutnantin Jorma Gallen-Kallelan, joka valmistautui partionjohtajana jäljittämään alasammutusta venäläisestä pommittajasta hypänneitä lentäjiä.
He olivat mukana olleiden rakuunoiden edellä mennessään Lempiälän kylässä klo 23.00 aukean reunalla olevaan viimeiseen taloon. Talossa oli sisällä lentäjien varusteita. Kun he menivät talon navetan ovelle ja avasivat oven, niin pistooli laukesi vajaan metrin etäisyydeltä ja laukaus osui Jorma Gallen-Kallelaa suoraan otsaan. Gallen-Kallela kaatui raskaasti Ehrnroothin päälle ja Aatu horjahti. Samalla pamahti toinen laukaus, joka hipaisi Aatua. Gallen-Kallela kaatuessaan Aatun päälle aiheutti sen, että laukaus meni Ehrnroothin ohi. Kuollessaan Gallen-Kallela pelasti jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin. Ehrnrooth sai eräältä rakuunalta kiväärin ja selvisi tehtävästä.
Hopeiset signaalitorvet ja hirvensarvet
Pro Patria taulun yläpuolella ovat kolme hopeista signaalitorvea, joita on käytetty ratsuväkirykmentissä jo 1920-luvulla.
Taulun vasemmalla puolella on iso maalaus Torsten Stålhandskenista. Hän oli kuuluisa suomalainen ratsumies ja hakkapeliitan päällikkö, joka osallistui mm. Breitenfeldin taisteluihin 1600-luvulla, josta juhlasalissa oleva maalauskin kertoo.
Muotokuvassa, Pro Patria taulun oikealla puolella on kunniakomentaja Ernst Linder. Linder nimettiin Hämeen Ratsurykmentin kunniakomentajaksi 1928. Myöhemmin hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Suomen armeijassa on vain kaksi ratsuväen kenraalia, toinen heistä on Mannerheim.
Linder toimi ruotsalaisten yhdyshenkilönä päämajassa talvisodan aikana ja edusti lapissa olleita 8000 ruotsalaista vapaaehtoista sotilasta.
Martti Santavuoren ollessa komendanttina 1936, pyysi hän Linderiä HRR:n kunniapäällikkönä lähettämään potretin (jolla tarkoitti valokuvaa). Linder maalauttikin Saksassa muotokuvan ja lähetti sen. Unkarilaisen taiteilijan taulu on temperamaalaus, puoliksi vesiväri ja puoliksi öljyvärityö. Siksi maalaus on suojattu lasilla.
Linder oli myös innokas metsästäjä, hän lahjoitti Hämeen ratsurykmentille upeat hirvensarvet -30 luvulla, jotka komeilevat nyt biljardisaliin johtavan oven yläpuolella.