Upseerikerho
Kaunis punatiilinen rakennus seisoo pihalla arvokkaana, kuin juhlaan pukeutuneena. Upseeriklubi oli kasarmialueen hienoin rakennus. Julkisivun epäsymmetrisesti sijoitetut risaliitit eli ulkonevat rakennusosat ja erkkeri ilmaisivat sisätilojen vastaavaa sosiaalista arvoa. Venäläiset laskivat kasarmialueen peruskiven tähän rakennukseen 1911. Rakennuksen edustalla on Tykistökillan muistomerkki 76 mm Kanuuna 1902.
Upseerikerhoja oli 1880-luvulta lähtien ja niitä suosittiin erityisesti vuosisadan vaihteessa. Venäläisen upseerikunnan sisällä oli katkeria eroja mm. sosiaalinen tausta, varallisuus, sotilasarvot, ja erot urakehityksissä. Upseeriston toverillisuutta yritettiin luoda kahdella tavalla: perustamalla upseerikerhoja ja edistämällä ”aristokraattisia” käyttäytymisnormeja. Tällä tavoin upseeristoa ei saatu kuitenkaan sen aristokraattisemmaksi tai toverillisemmaksi kuin ennenkään. Venäläisten aikana Upseerikerhon tilaohjelma oli määrätty tarkasti asetuksissa. Tarkoitus oli, että kaikki upseerit mahtuvat kerholle yhtä aikaa. Upseerikerhon jäsenyys oli pakollinen.
Upseerikerho eli rakennus no: 7
Hennalan Upseerikerho, rakennus numero 7 valmistui 1913 venäläisten upseerien kokoontumistilaksi. Alkujaan kerho nimitettiin Upseeriklubiksi. Tampereen Rykmentti saapui 20-luvun alussa ja 1929 nimi muutettiin Upseerikerhoksi. Se on toiminut koko ajan upseerikerhona ensin venäläisillä ja Suomen itsenäistymisen jälkeen suomalaisia upseereja palvellen. Poisluettuna vuodet 1918–1919 vankileirin aikana, jolloin kerhorakennus toimi kirkkona.
Hennalan viimeisenä isäntänä oli Hämeen Rykmentti, joka koostui neljästä joukkoyksiköstä: Hämeen Ratsujääkäripataljoona, Urheilukoulu, Huoltokoulu ja Sotilasmusiikkikoulu. Varuskunta lakkautettiin 2014 ja muistona noista ajoista jäi Hennalan kasarmit.
Upseerien kerhorakennuksessa on juhlasali, kolme perinnehuonetta, biljardihuone, baari, keittiö ja aputiloja.
Hurmahenkeä hurmahousuilla
Astumme sisään Paraatieteiseen, rakennuksen oikealla puolella.
Juhlavieraita on vastaanottamassa ratsumestari Niskanen ratsuväen puvussaan. Sotilasasu on mallia 36 johon kuuluivat mustat saappaat, punaiset housut, harmaa takki, jota kutsuttiin myös luurankotakiksi sekä suikka.
Ratsuväessä ei ole kapteenia vaan vastaava arvo on ratsumestari. Kauluslaatta on keltainen, jossa on punaiset reunat. Ratsumestarin kauluslaatassa 3 ruusuketta.
Kaikella sotaväellä oli samanlainen asu, mutta ratsuväen housut olivat punaiset.
Mannerheim sai ostettua ranskasta punaista sarkakangasta, josta valmistettiin ratsuväelle pussihousut. Niitä kutsuttiin myös hurmahousuiksi, kun Ratsuväkiprikaati oli Lappeenrannassa sotiin asti 1939 niin rakuunat ja ratsumiehet herättivät hurmahenkeä komeilla asusteillaan. Ratsuväellä oli punaiset housut 50-luvun alkuun asti.