Hennalan Kasarmialue
Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkaiselo. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista.
Pietarin sotilaspiirin päällikkö suuriruhtinas Nikolai Nikolajevits määräsi 19. joulukuuta 1908 perustettavan 3.(kolmannen) Suomenmaalaisen Tarkk’ampujaprikaatin sijoitettavaksi strategisista ja poliittisista syistä Pietari-Helsinki-rautatielinjalle tehtävänään suojata Suomeen sijoitettujen joukkojen mahdollinen liikekannallepano. Uusiksi joukkojen sijoituspaikoiksi tulivat Hennalan lisäksi Riihimäki, Kouvola ja Tammisaari. Myös Kymijoen rautatiesillan suojaksi Korialle sijoitettiin venäläistä sotaväkeä.
Venäjän keisarillisen hallituksen Pietarin sotilaspiirin viides sotilasrakennuskomissiooni osti Metsä-Hennalan tilan maat 1910 ja lokakuun kahdeksantena päivänä 1911 laskettiin kasarmin peruskivi maahan venäläisin juhlallisuuksin.
Rakennusurakka työllisti 3000 rakentajaa
Pietarilainen sotilasarkkitehtuuri valitsi perusmateriaaliksi punaisen tiilen. Se käynnisti Von Hausenien omistaman Mukkulan tiilitehtaan työt todelliseen suurtuotantoon. Myös lähialueen muut tiilitehtaat laajenivat ja toimittivat tiiliä Hennalan seisakkeelle, josta tiilet siirrettiin rakennuspaikalle mies miehelle pitkässä jonossa heitellen.
Rakennusurakka oli niin mittava, että se työllisti vuosiksi 3000 rakentajaa, joista suurin osa oli suomalaisia. Legendan mukaan alueelle tuotiin tiiliä hevoskuormittain talvella reellä ja kesällä kärryillä. Portilla oli vastassa vartiomies ja kirjuri, joka kirjasi ylös kuormantuojan nimen, lastin ja tuotujen lastien mukaan maksettiin palkka. Tarinan mukaan alue oli aidattu ja kuskit tekivät aitaan reiän, ajoivat ympyrää ja tulivat saman kuorman kanssa uudelleen laskentaan, jolloin saivat isomman palkan.
Uusgoottilaista ja klassista tyyliä
Varuskuntaan rakennetuissa punatiilirakennuksissa on havaittavissa uusgoottilaista ja klassista tyyliä. Esimerkiksi pataljoonan kasarmeissa rakennusten päätyjen porraspäätyaiheet ja huippulevennykset viittaavat uusgoottilaisuuteen.
Kasarmit siirtyivät suomalaisille sotasaaliina 1918. Huoneet olivat venäläisten sotilaiden jäljiltä niin kurjassa kunnossa että kasarmit oli korjattava. Ne peruskorjattiin vuosina 1924–1926, jonka jälkeen niiden kerrottiin olevan Suomen armeijan parhaimpia.
Hennalan historian vuodet
Vuoden 1918 sodan jälkeen Hennalassa oli seuraavaan vuoteen asti Lahden sotavankila, yleensä puhutaan Hennalan punavankileiristä.
- Ensimmäinen suomalainen joukko-osasto oli vuosina 1919–1939 Tampereen Rykmentti.
- Sotien aikana 1939–45 Hennalaan tuli huollon joukkoja sekä henkilötäydennyskeskus.
- Sotien jälkeen Hennalassa oli Ilmatorjuntakoulutusta, Huoltokoulutuskeskus, Keskussotilassairaala 2, joka oli toiseksi suurin sotilassairaala Suomessa, Sotilaslääketieteen Keskus, Varusmiessoittokunta, Urheilukoulu sekä Hämeen Ratsujääkäripataljoona vuoteen 2014 asti.
Lahti oli Huollon koulutuskeskus, jossa koulutettiin kaikkien muidenkin varuskuntien huoltoon liittyvä henkilökunta. Henkilökunnan koulutus vuorokausia oli vuositasolla enemmän kuin varusmiesten koulutus vuorokausia. Lahden historian yksi merkittävimmistä ajanjaksoista päättyi Hennalassa, kun varuskunnan viimeinen joukko-osasto, vuonna 1986 perustettu Hennalan joukoista koostunut Hämeen Rykmentti, poistui kasarmialueelta 2014 lopussa.