Asuntoalueelta Pääportin kautta pääsee varsinaiselle kasarmialueelle. Päävartiossa ilmoittauduttiin alueelle tultaessa. Alue jakaantuu varusmiesten majoitusalueeseen koivukujan oikealla puolella ja koivukuja eli Paraatikatu johtaa alueen eteläpäähän, jossa sijaitsevat harjoitusalueet ja varastot.
Venäläiset rakensivat tähän alueen pääportille, päävahdin eli päävartion rakennus 22. Päävartio oli tässä tehtävässä aina vuoteen 2014. Nykyään rakennuksella on uusi omistaja. Talossa toimii erilaisia yrityksiä kaikissa tiloissa, jopa selleissä.
Päävartion rakennus oli vankileirin aikana vankien säilytystila ja niin Väinö Linnan romaanissa kuin vankileiriarkistoistakin löytyy tietoja siitä, että ne henkilöt, jotka olivat tuomittu kuolemaan, tuotiin tänne selleihin. Toukokuun alussa 1918 heidät vietiin aamun koittaessa teloitettavaksi asuntoalueen läpi rakennus viitosen takaiseen metsään, jossa on tällä hetkellä vuonna 1949 perustettu punaisten hautausmaa. Syksyllä teloitukset tapahtuivat venäläisten sotilaiden hautausmaalla kappelin seinää vasten.
Koivukujan vierellä näkyvät oikealla puolella kaksi pitkää punatiilistä kasarmia numerot 23 ja 24. Kolmantena hieman lyhyempi kasarmi 25.
Venäläisten aikaan rakennukset olivat sotilaiden majoitustiloja. Vankileirin aikaan niissä asuivat vangit. Kun vankileirin postia lähtee selaamaan, niin useimpien vankien postiosoitteena oli Kas 23 tai Kas 24.
Itsenäisen Suomen aikana kasarmeissa oli varusmiehiä. Vuonna 2014 varuskunta lakkautettiin ja seuraavana vuonna tästä tuli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Enimmillään täällä oli yli 600 turvapaikanhakijaa ja heidät oli sijoitettu näihin kahteen pitkään kasarmiin. Vertailuna turvapaikanhakijoiden suureen määrään, varusmiehiä koulutettiin täällä vuosittain noin 600.