Perinnerinne
Hennalan, Sotilaskodinmäen ja perinnerinnerinteen muistomerkit kertovat alueen 110-vuotisesta historiasta. Alueella on mm. erilaisia muistokiviä, -laattoja, patsaita sekä eri joukko-osastojen toiminnasta kertovia aseita. Muistomerkkien suojelu on taattu kasarmialueen kaavalla.
1 Hämeen Rykmentin muistokivi
Tampereen Rykmentin perinteitä jatkaneen ja neljän joukkoyksikön, Huoltokoulun, Hämeen Ratsujääkäripataljoonan, Sotilasmusiikkikoulun ja Urheilukoulun muodostaman Hämeen Rykmentin muistokivi paljastettiin hieman ennen varuskunnan lopetusta 3.10.2014.
2. Panssarintorjunta-muistomerkki
Panssarintorjunta muistomerkki paljastettiin Perinnerinteeseen Sotilaskodin eteen Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6.1992, jolloin marsalkka Mannerheimin syntymästä oli kulunut 125 vuotta. Paljastuspuheen piti Lahden Sotaveteraanipiirin Kunnia- ja Perinnetoimikunnan puheenjohtaja kenraalimajuri Juhani Ruutu. Muistomerkin vastaanotti Hämeen Rykmentin komentaja eversti Heikki Ahonen.
Muistomerkki kokonaisuus käsittää kolme osaa. Näyttävin on Kevyt Osasto 4:n ns. ”Hollolan kärkikomppanian” valtaama aikansa ykköspanssarivaunu ”Sotka” T 34. Komppanian päällikkönä oli tuolloin luutnantti Ossi Kivekäs, joka oli paikalla muistomerkkiä paljastettaessa. Toisen osan muodostavat kaksi panssarintorjuntatykkiä, joiden käyttäjät olivat Mannerheim-ristin ritari n:o 16 vänrikki Pentti Iisalo 45 mm kanuuna vuosimallia 1937 ja ritari n:o 176 korpraali Jaakko Rytöniemi 75 mm kanuuna vuosimallia 1940 olivat itse paljastamassa tykkiensä muistolaatat.
Laatoissa lukee:
1941 Mannerheim-ristin ritarin, vänrikki Pentti Iisalon panssarintorjuntatykki.
1944 Mannerheim-ristin ritarin, korpraali J.E. Rytöniemen panssarintorjuntatykki.
Muistomerkki paljastettiin kunnianosoitukseksi kaikille sotiemme veteraaneille.
3. Mannerheim-ristin ritarimerkki ja kunniatammi
Marskin ritarien muistomerkkinä kiinnitettiin perinnerinteeseen Mannerheim-ristinritarien Ritarimerkki peruskallioon ja istutettiin Kunniatammi Lippujuhlapäivänä 4.6.1972.
Kunniatammen istuttivat ritarikenraali AF Airo ja kaksinkertainen ritari Ilmari Juutilainen. Luovutuspuheen piti ritarikenraali Adolf Ehrnrooth ja vastaanottopuheen Lahden Sotilaspiirin päällikkö Eversti Erkki Savola. Paikalla olivat lippulinna, 150 veteraania ja kunniavieraina 82 Mannerheim-ristin ritaria ritarikenraali A E Martolan johdolla.
4. Ilmatorjuntamuistomerkki - Perinnetykit
Kaksi ilmatorjuntatykkiä muodostaa Ilmatorjuntamuistomerkin, joka kunnioittaa Lahden seuduilla olleita ilmatorjuntayksiköitä vuodesta 1944 vuoteen 1968.
Ensimmäiseen paikkaan Sotilaskodin oven viereen tykit paljastettiin Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston valapäivänä 14.8.1965 patteriston ollessa koossa tykkien luona. Samana päivänä tapahtui Asevarikko 2:n räjähdysonnettomuus Uudessakylässä, joten juhlallisuuksia oli himmentämässä tuo murheellinen tapahtuma.
Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston siirtyessä elokuussa 1968 Kouvolaan luovutettiin tykit 22.8.1968 Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston ja Ilmatorjunta-killan Lahden osaston paikalla ollessa Lahden varuskunnan haltuun ja sen arvokkaasti vaalittaviksi. Tykkeihin kiinnitetyt muistolaatat paljastettiin samalla kerralla. Ilmatorjuntamiehet jättivät Sotilaskodin takapihalle lähtöpäivänään peruskallioon kiinnitetyn aurinkokellon.
Ensimmäinen laatta:
Tällä Hennalan kasarmialueella kouluttivat ilmatorjuntamiehiä
- Ilmatorjuntapatteristo 14 (vuosina 1940–1941)
- Ilmatorjuntarykmentti 2 (vuosina 1944–1952)
- 3. Erillinen Ilmatorjuntapatteristo (1952–1957)
- Salpausselänilmatorjuntapatteristo (1957–1968)
Toinen laatta:
Salpausselän ilmatorjuntapatteriston kilta lahjoitti muistolaatat perinnetykkeihin v 1958 kunnioittaakseen menneitten ilmatorjuntamiespolvien työtä ja saavutuksia.
5. Jääkäripataljoona 3:n muistomerkki
Vanhin muistomerkeistä on omistettu vuosina 1945–52 Hennalassa olleelle Jääkäripataljoona 3:lle.
Pataljoona lopetettiin ja se jätti muistomerkin Hennalaan vuonna 1952, kun pataljoonan perinteet siirrettiin Kymen Jääkäripataljoonan kannettaviksi Haminaan.
Muistokivessä lukee: ”Jääkäripataljoona 3, 13.11.1945 – 24.5.1952”.
6. Jalkaväkirykmentti 6:n ja 22:n muistomerkit
Peruskallioon liitettiin sotiin 1939–1945 Lahden ja ympäristökuntien miehistä muodostettujen joukkojen jalkaväkirykmenttien JR 6 ja JR22 laatat.
Jalkaväkirykmentti 6:n aseveljet – Pasuri-Salmenkaita-Kaskiselkä 1939–1940 ja Jalkaväkirykmentti 22:n aseveljet – Korpiselkä-Syväri-Viipuri-Tolvajärvi 1941–1944.
Muistolaatat paljastettiin 19.9.1969, jolloin yhden heraldisista ruusukkeista kiinnitti ja vastaanottopuheen piti Lahden Sotilaspiirin päällikkö everstiluutnantti Erkki Savola.
7. Tampereen Rykmentin muistomerkki
Tampereen Rykmentti oli Hennalassa vuosien 1919–1939 aikana. Vaikka rykmentti lakkautettiin Talvisodan jälkeen, niin perinteet jäivät Hennalaan.
Muistomerkki pystytettiin 7.10.1962 Tampereen Rykmentin Talvisotaan lähdön vuosipäivänä. Muistomerkin valintaan vaikutti mm Tampereen Rykmentin entisen komentajan jalkaväenkenraali K A Heiskasen esittämä toivomus etsiä jylhä luonnonkivi kuvaamaan Tampereen Rykmentin peräänantamatonta maanpuolustushenkeä.
Kivi muistomerkiksi löytyi Hollolan lentokentän läheisyydestä. Tilaisuudesta muodostui kohottava isänmaallinen juhla.
Muistomerkin paljastusjuhlaan osallistui noin 600 entistä Tampereen rykmenttiläistä. Mukana olivat mm entiset komentajat everstit Kauppila ja Koskimies.
Muistomerkin vastaanotti Lahden Varuskunnan päällikkönä everstiluutnantti Mauno Roiha. Myöhemmin Tampereen Rykmentin perinteiden järjestämisen taustavoimana oli pitkään eversti Hannes Karttunen.
Rykmentin perinteitä vaali Lahden Sotilaspiirin esikunta ja vuodesta 1985 alkaen Hämeen Rykmentti, joka sai käyttöönsä Tampereen Rykmentin punavalkoisen ilveslipun sekä kunniamarssiksi Parolan marssin.
Muistomerkissä on ison T:n ja ristikkäisten kiväärien lisäksi muistolaatta:
”Näillä kunnailla Tampereen Rykmentti koulutti Suomen miehistä sotilaita 1920–1939.”
8. Marsalkka Mannerheimin rintakuvapatsas
Marskin Rintakuvapatsas paljastettiin 4.6.1996 Hennalan kasarmialueen keskipisteeseen pääkasarmien väliin Koivukujan varteen. Rintakuva on tutkielma Veikko Leppäsen veistämän Lahden rautatieaseman aukealla olevan ratsastajapatsaan osasta.
9. Vapaussoturien muistomerkki
Vuoden 1918 sotaan liittyen on Perinnerinteessä Vapaussoturien muistomerkki Vapaussodan Huoltosäätiön laatta ja tekstikilpi kivessä.
Vapaussoturien muistomerkkinä perinnekilpi luovutettiin Huoltokoulutuskeskukselle 28.7.1985. Vapaussoturien Huoltosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana jääkärikenraaliluutnantti Väinö Valve luovutti muistomerkin. Tilaisuuksiin osallistui noin 900 henkilöä. Vuonna 2004 pidetyn kokoontumisen yhteydessä kiveen kiinnitettiin uusi laatta.
10. Veteraanitammi ja tunnuskivi laatalla
Puolustusvoimien 50-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvänä Lahden ja ympäristön sotaveteraanien lahjana ja maanpuolustustahdon korostuksena istutettiin rinteeseen Veteraanitammi 4.6.1968. Tammen istutukseen liittyi myös sotaveteraanien tunnuskilven ja muistolaatan kiinnittäminen tammen lähistölle kiveen.
”Veteraani-Tammi Puolustusvoimillemme sen täyttäessä 50 vuotta 4.6.1968”
Juhlallisessa istutustilaisuudessa luovutuspuheen piti Lahden Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Mauno Uusitalo ja muistomerkin vastaanotti Lahden Varuskunnan päällikkö everstiluutnantti Erkki Savola.
11. Tammenlehväpaasi
Tammenlehväpaasi paljastettiin 29.8.1992. Kunniakansalaisen tunnus Tammenlehvä on kiinnitetty 29.8.1992 Virolahdelta, Salpalinjalta tuotuun panssariestelinjan kiveen. Se on omistettu 20. Prikaatille, joka oli uudelleen muodostettuna Jalkaväkirykmentti 22:n perillinen Jatkosodassa.
12. Veteraanien paasi
Sotaveteraanipaasi ”Itsenäinen Suomi – Yhteinen asiamme” paljastettiin Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.1977.
Paljastuspuheen piti ”ritarikenraali” A. E. Martola ja muistomerkin otti vastaan sotilaspiirin päällikkönä eversti Erkki Savola. Kivessä on Vapaudenristi ja sotaveteraanien symboli talvisodan soturi. “Viestiksi tuleville polville”.
13. Ratsumiesten perinnekivi
Hämeen Ratsurykmentti tuli Hennalaan 1945. Organisaatiomuutoksessa nimi muuttui väliaikaisesti 1952–57 Jääkäripataljoona 7:ksi ja edelleen Hämeen Ratsujääkäripataljoonaksi.
Ratsumiesten perinnekiven perinnelaatta on paljastettu 1.9.1987 Itsenäisen Suomen Ratsumiesten 70-vuotispäivänä Hämeen Ratsujääkäripataljoonan toimesta: ”Ratsain tai jalan kunnia on sama”.
14. Huollon perinnekivi
Huollon koulutusta siirtyi Viipurista Hennalaan Talvisodan alettua 1939.
Huollon perinnekivi paljastettiin 5.3.1993.
Kivessä on teksti: Huoltokoulutuskeskus – huollon koulutusta 1939 alkaen.
Laatat, joissa mainittu Hennalassa annetusta huollon koulutuksesta: Autojoukkojen kilta, Huoltorykmentin kilta, Lääkintäkilta, Huoltokoulu 1968–2014.
15. Sotilaskoti
Sotilaskodin oven vieressä paljastettiin 13.9.2014 laatta tekstillä: Lahden Sotilaskotiyhdistys on ylläpitänyt tässä rakennuksessa sotilaskotia 1924–2014.