Rakennukset 44, 45 ja 46
Rakennus 44
on ollut vuosien varrella monipuolisessa käytössä. 20-luvulla siellä oli vaunuja, 30-luvulla rehu- ja ajoneuvovarastoja, 50-luvulla poliklinikka ja varastotilaa, myöhemmin parturi ja viimeiset vuodet ajotoimistokin. Takana näkyvä kasarmirakennus 41 on ollut mm. tallina.
Rakennus 45
oli leipomo, josta leijaili tuoreen leivän tuoksu jo venäläisten aikana ja vielä 20-luvullakin. Vuodesta -32 tässä rakennuksessa toimi kalustokorjaamo aina 80-luvulle asti. Varuskunnan viimeisen 20 vuoden aikana siinä oli Huoltokoulutuskeskuksen esikunta eli toimisto, joka myöhemmin muuttui Huoltokouluksi. Talo on nykyisin yksityisomistuksessa.
Pienellä mäellä on rakennus 46,
jossa venäläisten aikaan oli tiedustelukomppania ja itsenäisyyden aikaan Tampereen Rykmentin Aliupseerikerho ja myöhemmin Päällystökerhon nimellä. Viimeisinä vuosina siinä oli rykmentin oppimiskeskus tietoliikenneyhteyksineen ja kirjastoineen. Nykyinen omistaja vuokraa juhlasalia yksityiskäyttöön.
“Ote Pikku-Matin - Matti Savonjousen muistelmista”
Sekä upseeri-, että aliupseerikerhoilla järjestettiin lapsille pikkujoulut. Naapuritalon Kuutosen tuttujen lasten, Leenan ja Matin äiti Kopran Hilkka opetti meille tonttuleikin ”Tip-tap”. Tauno ja Hilkka Koprat olivat lapsuuden perheystäviämme sekä Hennalassa, Hämeenlinnassa että vielä minunkin upseeriksi valmistuttuani Hämeenlinnassa.
Häät Upseerikerholla
Sodan jälkeen- näin jälkeenpäin ajateltuna – ensimmäinen myönteinen rauhan ajan tapahtuma oli kapteeni Aimo Zilliacuksen ja naapuritalon eversti Oinosen kauniin tyttären Tellervon häät upseerikerholla. Kopran Leenan kanssa nenä littanana kerhon ikkunalasissa katselimme “tätä satua”- elämämme ensimmäisiä häitä.