”Armeijakunnan tehtävä on vaikea”, totesi venäläinen komentaja kenraaliluutnantti Olhovski tilannearviossaan joulukuussa 1908. Hän vaati Suomessa olevien joukkojen vahvistamista.

19. joulukuuta Pietarin sotilaspiirin päällikkö, suuriruhtinas Nikolai Nikolajevits määräsikin perustettavan 3. Suomenmaalaisen tarkk´-ampujaprikaatin ja sijoitettavan sen Pietari-Helsinki rautatielinjalle, jossa tehtävänä oli suojata Suomeen sijoitettujen joukkojen mahdollinen liikekannallepano.

Joukkojen lisäämisen vuoksi venäläiset aloittivat Suomessa laajan kasarmirakennusohjelman vuonna 1910. Näin syntyi viisi varuskuntaa Helsingin ja Pietarin välisen rautatien suojaksi Kouvolaan, Korialle, Lahteen, Riihimäelle ja Tammisaareen.

Lahden Hennalan varuskunta oli yksi näistä viidestä ja lokakuun 8. päivä 1911 laskettiin maahan kasarmin peruskivi venäläisin juhlallisuuksin. Maapohja siunattiin pyhitetyllä vedellä ja kirkon rukouksella. Tuolle paikalle tiettävästi nousi Upseerikerho, rakennus 7.

Varuskunta sai nimensä sen talon mukaan, jonka maille varuskunta rakennettiin.

”Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme Jyliseväksi eli Metsä-Hennalaksi kutsutun puolen Hennalan perintötilan alaltaan 53.3 hehtaaria, Venäjän Keisarillisen hallituksen valtuuttamalle: Pietarin sotilaspiirin sotilasrakennuskomissioonille sotilaskasarmien rakentamista varten”

– Saara Mattila ja Viljam Mattila.

Näin sai alkunsa Hennalan kasarmit.

Varuskunnan ja kasarmien ero. Varuskunta koostuu kaikista, yhden tai useamman kunnan alueella olevista puolustusvoimien esikunnista, harjoitusalueista ja kasarmialueista. Hennalan kasarmialue kuului Lahden varuskuntaan. Varuskunta lopetettiin 2014, mutta kasarmialue ja sen historia jäi elämään tänne Hennalaan