Upseerikerho

Upseerikerho

Kaunis punatiilinen rakennus seisoo pihalla arvokkaana, kuin juhlaan pukeutuneena. Upseeriklubi oli kasarmialueen hienoin rakennus. Julkisivun epäsymmetrisesti sijoitetut risaliitit eli ulkonevat rakennusosat ja erkkeri ilmaisivat sisätilojen vastaavaa sosiaalista arvoa. Venäläiset laskivat kasarmialueen peruskiven tähän rakennukseen 1911. Rakennuksen edustalla on Tykistökillan muistomerkki 76 mm Kanuuna 1902.

Upseerikerhoja oli 1880-luvulta lähtien ja niitä suosittiin erityisesti vuosisadan vaihteessa. Venäläisen upseerikunnan sisällä oli katkeria eroja mm. sosiaalinen tausta, varallisuus, sotilasarvot, ja erot urakehityksissä. Upseeriston toverillisuutta yritettiin luoda kahdella tavalla: perustamalla upseerikerhoja ja edistämällä ”aristokraattisia” käyttäytymisnormeja. Tällä tavoin upseeristoa ei saatu kuitenkaan sen aristokraattisemmaksi tai toverillisemmaksi kuin ennenkään. Venäläisten aikana Upseerikerhon tilaohjelma oli määrätty tarkasti asetuksissa. Tarkoitus oli, että kaikki upseerit mahtuvat kerholle yhtä aikaa. Upseerikerhon jäsenyys oli pakollinen.

Upseerikerho eli rakennus no: 7

Hennalan Upseerikerho, rakennus numero 7 valmistui 1913 venäläisten upseerien kokoontumistilaksi. Alkujaan kerho nimitettiin Upseeriklubiksi. Tampereen Rykmentti saapui 20-luvun alussa ja 1929 nimi muutettiin Upseerikerhoksi. Se on toiminut koko ajan upseerikerhona ensin venäläisillä ja Suomen itsenäistymisen jälkeen suomalaisia upseereja palvellen. Poisluettuna vuodet 1918–1919 vankileirin aikana, jolloin kerhorakennus toimi kirkkona.

Hennalan viimeisenä isäntänä oli Hämeen Rykmentti, joka koostui neljästä joukkoyksiköstä: Hämeen Ratsujääkäripataljoona, Urheilukoulu, Huoltokoulu ja Sotilasmusiikkikoulu. Varuskunta lakkautettiin 2014 ja muistona noista ajoista jäi Hennalan kasarmit.

Upseerien kerhorakennuksessa on juhlasali, kolme perinnehuonetta, biljardihuone, baari, keittiö ja aputiloja.

Hurmahenkeä hurmahousuilla

Astumme sisään Paraatieteiseen, rakennuksen oikealla puolella.

Juhlavieraita on vastaanottamassa ratsumestari Niskanen ratsuväen puvussaan. Sotilasasu on mallia 36 johon kuuluivat mustat saappaat, punaiset housut, harmaa takki, jota kutsuttiin myös luurankotakiksi sekä suikka.

Ratsuväessä ei ole kapteenia vaan vastaava arvo on ratsumestari. Kauluslaatta on keltainen, jossa on punaiset reunat. Ratsumestarin kauluslaatassa 3 ruusuketta.

Kaikella sotaväellä oli samanlainen asu, mutta ratsuväen housut olivat punaiset.

Mannerheim sai ostettua ranskasta punaista sarkakangasta, josta valmistettiin ratsuväelle pussihousut. Niitä kutsuttiin myös hurmahousuiksi, kun Ratsuväkiprikaati oli Lappeenrannassa sotiin asti 1939 niin rakuunat ja ratsumiehet herättivät hurmahenkeä komeilla asusteillaan. Ratsuväellä oli punaiset housut 50-luvun alkuun asti.

Juhlasali

Suoraan paraatieteisestä pääsemme Juhlasaliin, jota aikoinaan kutsuttiin miekkailusaliksi. Tämän huoneen perustuksissa on kasarmialueen peruskivi.

Suuri juhlasali on kerrassaan vaikuttava näky. Lähes viisi metriä korkea Sali suurine ikkunaerkkereineen, kristallikruunuineen, taideteoksineen ja punaisine samettituoleineen loistavat upeudessaan. Tänne voi hyvin kuvitella Upseerit asuissaan ja loistokkaisiin juhlapukuihin pukeutuneet puolisot nauttimaan juhlatunnelmasta ja musiikista. Kerholle pukeuduttiin aina sen arvolle sopivalla tavalla, joten asuihin panostettiin ja sinne pukeuduttiin aina arvokkaasti.

 
Saliin mahtuu lähes 180 henkeä ja se toimii edelleen juhlatilana.

 

Kristallikruunujen loisteessa

Pitkänomaisessa juhlasalissa on paljon taidetta ihailtavaksi. Keskeisenä ikkunoiden puoleisella seinällä nousee Carl Gustaf Emil Mannerheimin muotokuva. Hän on kolmen sodan ylipäällikkö. Mannerheimilla on ristin ritareista 1. ja 2. lk ristit.

Kaksiluokkainen Mannerheim – risti perustettiin vuonna 1940 Talvisodan jo päätyttyä. Kunniamerkin saajasta käytetään nimitystä Mannerheim-ristin ritari. 2. luokan Mannerheim -risti myönnettiin 191 henkilölle. Merkki on sen harvinaisuuden ja sen vaatimien erityisansioiden vuoksi Suomen arvostetuin kunniamerkki. 1 lk merkin sai kaksi henkilöä, Mannerheim ja jalkaväenkenraali Axel Heinrich.

Marskin rinnalla vasemmalla puolella on päämajamestari Kenraali A.F Airo, Mannerheim-ristin ritari 159. Airo antoi maalauttaa taulun, koska tiesi sijoituspaikan Hennalan Upseerikerholla. ”Täällä on hänen ystävänsäkin” [viitaten Mannerheimiin]. Airo on haudattu Ristintaipaleelle Heinolan maalaiskuntaan, tuhkat ovat tykin hylsyssä, joka on kätketty peruskallioon erikoisluvalla. Laitimmaisena vasemmalla ovat Kenraali Verner Gustafson ja oikealla Eversti Leonard Grandel, jotka olivat ennen sotia sekä sotien aikana puolustusvoimien huollosta vastaavat henkilöt.

Taidekokoelma vertaansa vailla

Lasivitriinissä on Wäinö Aaltosen kaunis kipsireliefi, johon piirtyy joukko kiitäviä ratsukkoja. Tällä kipsimuotilla Aaltonen teki Lappeenrannan kirkkopuistossa sijaitsevan Suomalaisen ratsuväen kivisessä muistomerkissä keskellä olevan pronssiteoksen. Teos on lahja Rakuunoilta Ratsumiehille. Kipsireliefin molemmin puolin ovat Hämeen rykmentin 11 komentajaa, vuodesta 1986 aina vuoteen 2014 jolloin varuskunta lopulta lakkautettiin.

Upseerikerhon taidekokoelma on suuri ja yksi osa taiteilijoista on maalannut kerholle useita teoksia. Sirpa Papinaho on maalannut muotokuvista 18 ja kokoelmasta yli 20 taulua upseerikerholle on maalannut taiteilija Soini Talaskivi, Majuri evp entinen upseeri ja mainospiirtäjä. Juhlasalin päädyssä komeileva n. 2,5 m korkea Breitenfeldtin taistelu on yksi Talaskiven teoksista. Breitenfeldin taistelu käytiin Leipzigin pohjoispuolella 1631 kun Ruotsin armeija marssi Kustaa II Aadolfin johdolla etelään Saksiin. Tästä taistelusta juontavat suomalaisen ratsuväen perinteet sillä taistelussa olivat mukana kuuluisat suomalaiset ratsumiehet Torsten Stålhandske ja Åke Tott.

Soini Talaskivi on kertonut taulun synnystä seuraavaa:

Taulun kehykset olivat löytyneet jostain vintiltä luultavasti venäläisten jäljiltä ja siinä oli ehkä ollut jokin Venäjän vallan aikainen maalaus, joka oli hävitetty 1918. Talaskivi tuli eräänä sateisena kesäpäivänä 1950- luvun alussa maalaamaan taulua, koska oli saanut käskyn täyttää kehykset. Vettä satoi niin kovasti, että hän kasteli torin pysäkillä jalkansa.

Oli kesä ja Upseerikerho oli peruskorjauksessa. Korjauksen takia muualla oli sekaista, paitsi pääoven päädyssä. Siellä hän maalasi taulun viikonlopun aikana suoraan kankaalle, ilman mitään luonnostelua. Etuosa oli tärkeä, takaosaan tarvittiin vain jotain, jotta kangas tulee täyteen. Hänestä taulun parhain osa on oikeassa alakulmassa oleva ruttuinen torvi. Siitä taulun maalaaminen alkoi ja siihen myös päättyi.

Maalaus matkaa ajassa 400 vuotta taaksepäin

Vanhat suuret kehykset kuljettavat meidät historiassa lähes 400 vuotta taaksepäin, Saksiin Breitenfeldin vihreille niityille, jonne syksyn viileys on jo laskeutunut. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf on palkannut joukkoihinsa suomesta suuren hämäläisen ratsuväkijoukon taistelemaan katolisia joukkoja vastaan.

Tykistöt jo jylisevät maata pöllyttäen ja tehden taivaalle savupilviä. Suuret liput pitkien lipputankojen päissä kertovat ketä vihollisella on vastassaan. Tuulessa liehuu takana sinisävyinen Rakuunapataljoonan lippu ja edessä symbolisesti keltapunainen Hämeen Ratsujääkäripataljoonan lippu. Lippujen merkitys oli suuri, sillä ne toimivat viestivälineinä sotilaille, aivan kuten merkkiääniä antavat patarummut ja torvetkin.

Suuret koulutetut ratsujoukot seisovat uljaina taustalla valmistautuen taisteluun. Suomalaiset sotilaat ovat pelättyjä ja suuressa arvossa Euroopassa. Vaikka vihollisella on huomattava ylivoima, niin he tietävät suomalaisten sotilaiden rohkeuden ja periksiantamattomuuden. Hakkaa päälle! Suomalaiset hakkapeliitat ovat valmiita taisteluun!

Keskellä Kuningas Kustaa II Aadolf, istuu harmaan ratsunsa selässä. Kustaa Aadolf oli lyhyt mies, mutta hän sai kutsumanimen “pohjoisen leijona” sillä hän oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Hänellä on yllään lierihattu suurella sinisellä sulalla koristettuna, kultainen paita valkoisin kauluksin, sininen olkanauha, punaiset pussihousut sekä ruskeat saappaat. Hieman tuima katse kasvoillaan, viikset ja tarkkaan siistitty parta, ylväs mies – miekka ylöspäin ojennettuna hän jakaa käskyjä komentajilleen.

Ratsujoukkoja kohti ratsastaa joukkojen komentaja Torsten Stålhandske. Kuiva maa pöllyää ruskean ratsun jalkojen alla. Komentajan rintapanssari kiiltää ja kypärän suuri muhkea valkoinen sulka kertoo kantajansa arvokkuudesta. Edessä on komentaja Åke Tott, hän on myös Ruotsin kuninkaan serkku ja luottosotilas. Åkella on yllään täysi haarniska eli kyrassi, joka symboloi kyrassieerijoukkoa, joka on raskasaseisten ratsumiesten nimitys. Åke istuu mustan ratsun selässä miekka kädessään, kypärässään keltainen sulka. Hänen vieressään ratsailla on selin signaalimies valmiina antamaan merkin.

Hakkaa päälle! Hakkaa päälle! Hakkaa päälle! (sotilaat huutavat) Hakkapeliitat ovat valmiina taisteluun!

Kuningas menestyi taistelussa! Johann Tillyn johtama katolisten armeija on kukistettu! Se oli voittoisa hämäläisen ratsuväen ansiosta. Tästä syystä Hämeessä on ratsuväelle pitkät perinteet. Åke Tott ylennettiin sotamarsalkaksi. Kumpikin sekä Torsten Stålhandskenin että Åke Tottin viimeinen leposija on Turun Tuomiokirkossa.

Huollon huone

Siirrymme juhlasalista Huollon huoneeseen

Huollon koulutus siirtyi Viipurista Lahteen Talvisodan sytyttyä 1939.
Hennalassa on ollut huollon yksiköitä aina vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen ne siirtyivät Riihimäelle. Samalla osa perinne-esineistä siirtyi Riihimäelle mutta osa jäi tänne upseerikerholle. Suurten ikkunoiden valaisema Huollon huone on sävyltään sininen kuten Huollon kauluslaatan väri. Ikkunoiden edessä on upeat ruokaryhmät, joiden pehmustetut tuolit ovat verhoiltu juhlavalla sinisävyisellä kankaalla.

Kuvat huokuu historiaa

Perinteet tulivat Viipurista, huoneessa on valokuva Viipurin päävartiosta sekä pienempi kuva Viipurin pyöreästä tornista. Yhdessä kuvassa on suomalaisia huoltorykmentin upseereita Viipurissa.

Mustavalkoisissa valokuvissa on Huollon Mannerheim-ristin ritareita.

Kuvia on kolme:

  • Huollon Eversti Ernst Ruben Lagus, ritari numero 1
  • Lääkintäeversti Simo Antero Brofeldt ritari numero 19
  • Everstiluutnantti Wolfgang Halst ritari 157

Historiallista esineistöä

Seinällä kultaisissa kehyksissä ovat Huoltokoulutuskeskuksen johtajien muotokuvat vuodesta 1968 aina vuoteen 2014.

Vanhan kauniin Pyhän Nikolauksen ikonin on sodan aikaan saanut Eversti Tara ja myöhemmin lahjoittanut sen Huoltokoulutuskeskukselle. Huollon huoneessa on myös muotokuva Eversti Erkki Tarasta.

Lasivitriinissä on suomikonepistooli ja sen vasemmalla puolella vitriinissä viime sotiemme muistoristit ja mitalit, niitä on viisikymmentä.

Ratsuväen perinnehuone

Tässä keltaisessa perinnehuoneessa on ratsuväen historiaan liittyviä esineitä, kiertopalkintoja, tauluja ja erilaisia koriste-esineitä ja patsaita uljaista ratsuista. Hämeen Ratsurykmentti tuli Lahteen vuonna 1945.

Ratsuväen perinteet juontavat 30-vuotisesta sodasta 1600-luvulta. Ratsuväen väri on keltainen, sillä ratsumiehet tunnistetaan keltaisesta kauluslaatan väristä, jonka reunat ovat punaiset. Ratsumiesten tunnus on hirvenkallo, metsästäjien ja ratsastajien suojelupyhimyksen Pyhän Hubertuksen symboli. Ranskalaisen legendan mukaan Hubertus kohtasi 700-luvulla metsästysretkellä hirven, jonka sarvien välissä loisti risti. Samassa kuului jylisevä ääni, joka sanoi:

”Hubert käänny Herran puoleen ja pyhitä elämäsi tai muuten tiesi vie helvettiin”.

Kavahtuneena jahtimies hylkäsi entiset jumalansa ja pyysi saada seurata totuuden tietä ja Jumalan tahtoa. Hänestä tuli Piispa. Kuollessaan Hubertus haudattiin Pietarinkirkkoon ja 16 vuotta myöhemmin hänen luunsa asetettiin siellä pyhäinjäännös lippaaseen ja hänet korotettiin pyhimykseksi.

Seinät kertovat historiaa

Oikealla puolella puisen senkin yläpuolella on Hämeen ratsurykmentissä palvelleita Mannerheimin ristin ritareita. Heitä on neljä.

Yksi katseenvangitsijoista huoneessa on kaunis keltaiseksi maalattu seinä, jossa on riveittäin ratsuväen komentajien kuvia. Ne ovat esillä arvokkaasti kultaisissa, soikean muotoisissa, kohokuvioin koristelluissa kehyksissä. Keskellä komentajien rivistöä isommassa taulussa seisoo jääkäriratsumestari Sven Weckström, joka perusti Hämeen Ratsurykmentin perinnejoukon Karjalan Ratsujääkäriosaston vuonna 1918. Nimi muuttui myöhemmin Hämeen ratsurykmentiksi ja Hennalassa Hämeen Ratsujääkäripataljoonaksi.

Vitriinissä oleva samuraipatsas on Japanista. Majuri Akio Doi oli 30-luvulla puoli vuotta saamassa ratsuväen talvikoulutusta ja lahjoitti samurain kiitoksena koulutuksesta. Vuonna 1974 Akio Doi oli lähettänyt poikansa Suomeen tuomaan terveiset nykyiselle joukko-osastolle. Tervehdyksenä oli taulu, joka kuvaa Japanin pyhää vuorta, Fujiyamaa. Doi kuitenkin eksyi Lappeenrantaan Hämeen Ratsurykmentin entiseen varuskuntakaupunkiin ja lahja päätyi sinne. Rakuunaveljet välittivät terveiset edelleen ratsumiehille ja nyt taulu on esillä samassa huoneessa samuraipatsaan kanssa.

Pro-Patria kunniataulu

Näitä tauluja, joissa saattaa lukea joko Kunnia isänmaalle, Kunniataulu tai Pro patria isänmaan puolesta latinaksi, voi nähdä ympäri Suomea erilaisissa tiloissa – mm. kouluissa ja kunnantaloissa. Niissä lukee paikallisten sankarivainajien nimet.

Ratsuväen perinnehuoneessa Pro patria -taulussa on Hämeen Ratsurykmentissä palvelleiden upseereiden nimet. Ensimmäisen nimenä taulussa on Jorma Gallen-Kallela. Akseli Gallen -Kallelan poika. Jorma Gallen-Kallela, kaatui talvisodan alussa. Seuravassa Ehrnrootin kertomaa:

Jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth (Aatu) palasi sodan ensimmäisenä päivänä Uudeltakirkolta ja tapasi esikunnan luutnantin Jorma Gallen-Kallelan, joka valmistautui partionjohtajana jäljittämään alasammutusta venäläisestä pommittajasta hypänneitä lentäjiä.

He olivat mukana olleiden rakuunoiden edellä mennessään Lempiälän kylässä klo 23.00 aukean reunalla olevaan viimeiseen taloon. Talossa oli sisällä lentäjien varusteita. Kun he menivät talon navetan ovelle ja avasivat oven, niin pistooli laukesi vajaan metrin etäisyydeltä ja laukaus osui Jorma Gallen-Kallelaa suoraan otsaan. Gallen-Kallela kaatui raskaasti Ehrnroothin päälle ja Aatu horjahti. Samalla pamahti toinen laukaus, joka hipaisi Aatua. Gallen-Kallela kaatuessaan Aatun päälle aiheutti sen, että laukaus meni Ehrnroothin ohi. Kuollessaan Gallen-Kallela pelasti jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin. Ehrnrooth sai eräältä rakuunalta kiväärin ja selvisi tehtävästä.

 

Hopeiset signaalitorvet ja hirvensarvet

Pro Patria taulun yläpuolella ovat kolme hopeista signaalitorvea, joita on käytetty ratsuväkirykmentissä jo 1920-luvulla.

Taulun vasemmalla puolella on iso maalaus Torsten Stålhandskenista. Hän oli kuuluisa suomalainen ratsumies ja hakkapeliitan päällikkö, joka osallistui mm. Breitenfeldin taisteluihin 1600-luvulla, josta juhlasalissa oleva maalauskin kertoo.

Muotokuvassa, Pro Patria taulun oikealla puolella on kunniakomentaja Ernst Linder. Linder nimettiin Hämeen Ratsurykmentin kunniakomentajaksi 1928. Myöhemmin hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Suomen armeijassa on vain kaksi ratsuväen kenraalia, toinen heistä on Mannerheim.
Linder toimi ruotsalaisten yhdyshenkilönä päämajassa talvisodan aikana ja edusti lapissa olleita 8000 ruotsalaista vapaaehtoista sotilasta.
Martti Santavuoren ollessa komendanttina 1936, pyysi hän Linderiä HRR:n kunniapäällikkönä lähettämään potretin (jolla tarkoitti valokuvaa). Linder maalauttikin Saksassa muotokuvan ja lähetti sen. Unkarilaisen taiteilijan taulu on temperamaalaus, puoliksi vesiväri ja puoliksi öljyvärityö. Siksi maalaus on suojattu lasilla.


Linder oli myös innokas metsästäjä, hän lahjoitti Hämeen ratsurykmentille upeat hirvensarvet -30 luvulla, jotka komeilevat nyt biljardisaliin johtavan oven yläpuolella.

Biljardisali

oli yhteiseen ajanviettoon. Nykyään vihreän sävyinen kaunis huone toimii salina, jonne saa kattaukset 20 hengelle ja arkisin huoneessa on tarjolla upseerikerhon herkullinen lounas.

Seinillä olevat taulut liittyvät lähinnä ratsuväen historiaan.
Pienet taidokkaat ja kauniit hevostaulut ovat Hämeen Ratsurykmentin perinneupseerin Olle Harjapään tekemiä vuodelta 1962.
Hän oli myös kirjailija ja radiosta kuuluisa. Olle Harjapää oli omasta mielestään Suomen viimeinen ratsumestari.

Kaarle X Kustaan alkuperäinen taulu on Tukholman sotamuseossa. Biljardisalissa olevan teoksen on maalannut Allan Lähteenmäki ottamansa valokuvan perusteella. Valtikan sijaan Kaarle X Kustaalla onkin kädessään biljardikeppi.

Pariovet johdattavat meidät Maakuntasaliin

Maakuntahuone on Lahden sotilaspiirin perinnehuone. Sotilaspiirin päälliköt johtivat varuskuntaa.

Tilan tunnelma syntyy sen esineistön kautta. Ne liittyvät 1993 lakkautetun Lahden sotilaspiirin perinteisiin. Lahden sotilaspiiri vaali aikoinaan Tampereen Rykmentin perinteitä, kunnes perustettiin Hämeen rykmentti, jolle perinteet siirtyivät.

Tampereen Rykmentin Upseeriklubi otti rakennuksen kerhokäyttöön 1920- luvun alussa. Kerhohuoneiston kalustaminen rahoitettiin upseerikunnan ottamalla 100.000 mk:n lainalla, jonka lyhentämiseksi naineet upseerit maksoivat 4 % ja naimattomat 5 % kuukausipalkastaan.

Osa kalusteista on vieläkin käytössä kuten maakuntasalissa oleva suuri massiivipuinen kaappi. Vitriinikaapissa on esillä uniikki Tampereen rykmentille 30-luvulla teetetty Arabian astiasto.

Maakuntahuoneessa on runsaasti henkilökuvia, lähinnä Lahden Sotilaspiirin päälliköistä valokuvina ja muotokuvina.

"Siinä ovat naapurin sedät"

Tampereen Rykmentin upseerien ja aliupseerien Pro Patria taulut ovat seinällä pariovien molemmin puolin. Näissä kunniatauluissa ovat niiden sodassa kaatuneiden nimet, jotka kuuluivat henkilökuntaan ja asuivat Hennalassa. Eräs rouva sanoi upseerikerholla käydessään että ”siinä ovat naapurin sedät”. Hän oli asunut pikkutyttönä Hennalassa.

Hennalassa vaikuttaneen neljän Mannerheimin ristin ritarin muotokuvat ovat ylhäällä. He vaikuttivat täällä Hennalassa sotien jälkeen. Heidän keskellään on maalaus Mannerheimista.

Ylhäällä katon rajassa ovat Sotaveteraanien Lahden piirin lahjoittamat Lahden sotilaspiiriin kuuluneiden kuntien vaakunat.

Vitriinissä on Soini Talaskiven suunnittelema Lahden Kadettipiirin lippu. Lipussa on Kadettikunnan merkki sinisellä pohjalla. (Kadettikunnan merkissä on laakeriseppele ja sen keskellä Kadetin juhlapuvun olkapoletti ja kaksi miekkaa) Päijät-Hämeen tunnuksena lipun vasemmassa yläkulmassa on maakunnan tunnus Wellamo.