108. Ratsuväen perinnehuone
Ratsuväen perinnehuone Tässä keltaisessa perinnehuoneessa on ratsuväen historiaan liittyviä esineitä, kiertopalkintoja, tauluja ja erilaisia koriste-esineitä ja patsaita uljaista ratsuista. Hämeen Ratsurykmentti tuli Lahteen vuonna 1945. Ratsuväen perinteet juontavat 30-vuotisesta sodasta 1600-luvulta. Ratsuväen väri on keltainen, sillä ratsumiehet tunnistetaan keltaisesta kauluslaatan väristä, jonka reunat ovat punaiset. Ratsumiesten tunnus on hirvenkallo, metsästäjien ja ratsastajien suojelupyhimyksen Pyhän Hubertuksen symboli. Ranskalaisen legendan mukaan Hubertus kohtasi 700-luvulla metsästysretkellä hirven, jonka sarvien välissä loisti risti. Samassa kuului jylisevä ääni, joka sanoi: ”Hubert käänny Herran puoleen ja pyhitä elämäsi tai muuten tiesi vie helvettiin”. Kavahtuneena jahtimies hylkäsi entiset jumalansa ja pyysi saada seurata totuuden tietä ja Jumalan tahtoa. Hänestä tuli Piispa. Kuollessaan Hubertus haudattiin Pietarinkirkkoon ja 16 vuotta myöhemmin hänen luunsa asetettiin siellä pyhäinjäännös lippaaseen ja hänet korotettiin pyhimykseksi. Seinät kertovat historiaa Oikealla puolella puisen senkin yläpuolella on Hämeen ratsurykmentissä palvelleita Mannerheimin ristin ritareita. Heitä on neljä. Yksi katseenvangitsijoista huoneessa on kaunis keltaiseksi maalattu seinä, jossa on…
107. Huollon huone
Huollon huone Siirrymme juhlasalista Huollon huoneeseen Huollon koulutus siirtyi Viipurista Lahteen Talvisodan sytyttyä 1939.Hennalassa on ollut huollon yksiköitä aina vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen ne siirtyivät Riihimäelle. Samalla osa perinne-esineistä siirtyi Riihimäelle mutta osa jäi tänne upseerikerholle. Suurten ikkunoiden valaisema Huollon huone on sävyltään sininen kuten Huollon kauluslaatan väri. Ikkunoiden edessä on upeat ruokaryhmät, joiden pehmustetut tuolit ovat verhoiltu juhlavalla sinisävyisellä kankaalla. Kuvat huokuu historiaa Perinteet tulivat Viipurista, huoneessa on valokuva Viipurin päävartiosta sekä pienempi kuva Viipurin pyöreästä tornista. Yhdessä kuvassa on suomalaisia huoltorykmentin upseereita Viipurissa. Mustavalkoisissa valokuvissa on Huollon Mannerheim-ristin ritareita. Kuvia on kolme: Huollon Eversti Ernst Ruben Lagus, ritari numero 1 Lääkintäeversti Simo Antero Brofeldt ritari numero 19 Everstiluutnantti Wolfgang Halst ritari 157 Historiallista esineistöä Seinällä kultaisissa kehyksissä ovat Huoltokoulutuskeskuksen johtajien muotokuvat vuodesta 1968 aina vuoteen 2014. Vanhan kauniin Pyhän Nikolauksen ikonin on sodan aikaan saanut Eversti Tara ja myöhemmin lahjoittanut sen Huoltokoulutuskeskukselle. Huollon huoneessa on myös muotokuva…
106. Juhlasali
Juhlasali Suoraan paraatieteisestä pääsemme Juhlasaliin, jota aikoinaan kutsuttiin miekkailusaliksi. Tämän huoneen perustuksissa on kasarmialueen peruskivi. Suuri juhlasali on kerrassaan vaikuttava näky. Lähes viisi metriä korkea Sali suurine ikkunaerkkereineen, kristallikruunuineen, taideteoksineen ja punaisine samettituoleineen loistavat upeudessaan. Tänne voi hyvin kuvitella Upseerit asuissaan ja loistokkaisiin juhlapukuihin pukeutuneet puolisot nauttimaan juhlatunnelmasta ja musiikista. Kerholle pukeuduttiin aina sen arvolle sopivalla tavalla, joten asuihin panostettiin ja sinne pukeuduttiin aina arvokkaasti. Saliin mahtuu lähes 180 henkeä ja se toimii edelleen juhlatilana. Kristallikruunujen loisteessa Pitkänomaisessa juhlasalissa on paljon taidetta ihailtavaksi. Keskeisenä ikkunoiden puoleisella seinällä nousee Carl Gustaf Emil Mannerheimin muotokuva. Hän on kolmen sodan ylipäällikkö. Mannerheimilla on ristin ritareista 1. ja 2. lk ristit. Kaksiluokkainen Mannerheim – risti perustettiin vuonna 1940 Talvisodan jo päätyttyä. Kunniamerkin saajasta käytetään nimitystä Mannerheim-ristin ritari. 2. luokan Mannerheim -risti myönnettiin 191 henkilölle. Merkki on sen harvinaisuuden ja sen vaatimien erityisansioiden vuoksi Suomen arvostetuin kunniamerkki. 1 lk merkin sai kaksi henkilöä,…
105. Upseerikerho
Upseerikerho Kaunis punatiilinen rakennus seisoo pihalla arvokkaana, kuin juhlaan pukeutuneena. Upseeriklubi oli kasarmialueen hienoin rakennus. Julkisivun epäsymmetrisesti sijoitetut risaliitit eli ulkonevat rakennusosat ja erkkeri ilmaisivat sisätilojen vastaavaa sosiaalista arvoa. Venäläiset laskivat kasarmialueen peruskiven tähän rakennukseen 1911. Rakennuksen edustalla on Tykistökillan muistomerkki 76 mm Kanuuna 1902. Upseerikerhoja oli 1880-luvulta lähtien ja niitä suosittiin erityisesti vuosisadan vaihteessa. Venäläisen upseerikunnan sisällä oli katkeria eroja mm. sosiaalinen tausta, varallisuus, sotilasarvot, ja erot urakehityksissä. Upseeriston toverillisuutta yritettiin luoda kahdella tavalla: perustamalla upseerikerhoja ja edistämällä ”aristokraattisia” käyttäytymisnormeja. Tällä tavoin upseeristoa ei saatu kuitenkaan sen aristokraattisemmaksi tai toverillisemmaksi kuin ennenkään. Venäläisten aikana Upseerikerhon tilaohjelma oli määrätty tarkasti asetuksissa. Tarkoitus oli, että kaikki upseerit mahtuvat kerholle yhtä aikaa. Upseerikerhon jäsenyys oli pakollinen. Upseerikerho eli rakennus no: 7 Hennalan Upseerikerho, rakennus numero 7 valmistui 1913 venäläisten upseerien kokoontumistilaksi. Alkujaan kerho nimitettiin Upseeriklubiksi. Tampereen Rykmentti saapui 20-luvun alussa ja 1929 nimi muutettiin Upseerikerhoksi. Se on toiminut koko ajan upseerikerhona ensin…