113. Kasvit ja Puut sekä Rakennus 26, Sotilassairaalan edessä
Kasvit ja puut Hennalaan liittyy erittäin paljon täällä oleva kasvisto. Kun venäläiset tulivat tänne 1910-luvun alussa, he toivat mukanaan kasvien siemeniä, joita istuttivat ja näin tänne tuli vieraslajeja. Tällaisia vieraslaji kasveja löytyy mm. rautateiden varrelta, joihin siemeniä on pudonnut junanvaunuista tai vanhoilta kasarmialueilta. Puita on istutettu tänne eri joukko-osastojen komentajien käskystä ja toivomuksesta, esimerkiksi tässä sairaalan ympärillä olevat muistotammet ja lehmusrivit. Sotilassairaalan muistotammet Arne Vallen siirtyessä syksyllä 1967 eläkkeelle istutettiin 25.lokakuuta 1967 hänen kunniakseen sairaalan ympärille kolme tammea varuskunnan päällikön everstiluutnantti Erkki Savolan aloitteesta. Tammet nimettiin: 1. Eroavan lääkintäeversti Vallen kunniaksi hänen nimikkotammekseen. 2. Kaupungin johdon tammeksi. 3. Joukko-osaston komentajien tammeksi. Tammien istutus luonnehti kaupungin Keskussotilassairaala 2:n ja varuskunnan hyvää yhteistyöhenkeä Lehmusrivit sairaalan edessä Lisätäkseen Hennalan kasarmialueen viihtyisyyttä, Lahden kaupunki lahjoitti 42 nuorta lehmusta varuskunnalle. Niiden juhlallinen istuttaminen kasarmialueelle tapahtui 27. lokakuuta 1966. Tämä Lahden kaupungin lahjoitus lisäsi huomattavalla tavalla vehreitä näkymiä varuskunnassa. Olemme tosiaan tässä rakennuksen 26 edessä. Venäläiset…
112. Pääportti ja rakennus 22
Pääportti ja rakennus 22 päävahti eli päävartio Asuntoalueelta Pääportin kautta pääsee varsinaiselle kasarmialueelle. Päävartiossa ilmoittauduttiin alueelle tultaessa. Alue jakaantuu varusmiesten majoitusalueeseen koivukujan oikealla puolella ja koivukuja eli Paraatikatu johtaa alueen eteläpäähän, jossa sijaitsevat harjoitusalueet ja varastot. Venäläiset rakensivat tähän alueen pääportille, päävahdin eli päävartion rakennus 22. Päävartio oli tässä tehtävässä aina vuoteen 2014. Nykyään rakennuksella on uusi omistaja. Talossa toimii erilaisia yrityksiä kaikissa tiloissa, jopa selleissä. Päävartion rakennus Päävartion rakennus oli vankileirin aikana vankien säilytystila ja niin Väinö Linnan romaanissa kuin vankileiriarkistoistakin löytyy tietoja siitä, että ne henkilöt, jotka olivat tuomittu kuolemaan, tuotiin tänne selleihin. Toukokuun alussa 1918 heidät vietiin aamun koittaessa teloitettavaksi asuntoalueen läpi rakennus viitosen takaiseen metsään, jossa on tällä hetkellä vuonna 1949 perustettu punaisten hautausmaa. Syksyllä teloitukset tapahtuivat venäläisten sotilaiden hautausmaalla kappelin seinää vasten. Koivukujan vierellä näkyvät oikealla puolella kaksi pitkää punatiilistä kasarmia numerot 23 ja 24. Kolmantena hieman lyhyempi kasarmi 25. Kuvassa rakennus 24…
111. Ote Tappara-lehdestä Tampereen rykmentin perinneaineistosta 1930-luvulta –– Vierailu varuskuntaan
Ote Tappara-lehdestä – Vierailu varuskuntaan Ote Tappara-lehdestä Tampereen rykmentin perinneaineistosta 1930-luvulta On arkipäivän aamu. Kellon kuutta lähetessä saavutte kasarmin portille, jossa tienne valitettavasti nousee pystyyn. Eihän teillä ole sitä ainaista kiusankappaletta, lupalippua. Asia järjestyy kyllä itsestään, sillä sähkökellon kutsuma saattaja ohjaa teidät päivystävän upseerin virkahuoneeseen, jossa saatte tuon peräti tärkeän lipun suurkiitosta vastaan. Kävelyllä kasarmialueella Alamme kävelyn. Rakennukset ovat pimeinä, vain päävartion akkunoista tuikkivat valot ja “momentin” niukkuutta poteva ulkovalaistus taistelee pimeyttä vastaan. Äkkiä sävähtävät pitkien kasarmirakennusten lukuisat akkunat valoisiksi. Oli herätys, mutta nyt ollaankin jo aamuvoimistelussa kentällä. Routainen tanner kumisee anturain alla perusvoimistelun tahdissa, jossa ei taukoja tunneta. Unet karisevat ja keuhkot puhdistuvat perimmäistä rakkulaa myöten. Pakinpesussa vuonna 1931 Menemme avaraan ruokasaliin, ja siellähän pojat jo istuvatkin höyryävien teekannujen ääressä, kourassa valtaiset “faneerilevyt” jotka on “markiisilla” tehty liukkaiksi eli näkkileipää ja margariinia. Teenjuonnin jälkeen tapaamme pojat jälleen tuvissaan muovailemassa vuoteitaan “tiiliskiviksi”, pesutuvissa “pärstäänsä” pesemässä ja hampaitaan harjaamassa,…
104. Rakennus 8 ja 7
Rakennus 8 ja 7 Venäläiset tulivat kaupungista tätä Lehmuskujaa pitkin. Sen päädyssä on tämä venäläisten rakentama komea rykmentin komentajan asuintalo numero 8. Myöhemmin rakennus on ollut esikuntana ja toimistorakennuksena. Lehmuskujan päässä oli myös päätenäkymä kujan vasemmalla puolella Upseerikerhon puistoon. Venäläiset rakensivat tänne Upseerien kokoontumistilan ja tämä oli myöhemmin Upseerikerho. Vankileirin aikana tämä rakennus 7 eli kerhorakennus toimi vankileirin kirkkona. Vankileirin päiväkirjoista on mainintoja tilaisuuksista, joita pidettiin tuolla rakennuksessa. Vankileirin aikaan Vankileirillä oli oma soittokunta, pappi oli hankkinut soittimet sekä sekakuoro, jossa oli vankeja sekä henkilökuntaa. Vankileirin aikana täällä vihittiin ainakin yksi pariskunta sekä kastettiin ainakin yksi lapsi. Kuolleita vuonna 1918 toukokuusta syyskuun puoliväliin oli nälkään, sairauksiin ja uupumukseen noin 900 eli varsin suuri kuolleisuus, joissa syynä oli toisiokuume ja espanjantauti.
103. Lehmuskuja
Lehmuskuja Varuskunnan aikana tämä kaunis alue oli varuskunnan työntekijöiden ja heidän perheiden asuinalueena. “Ote Pikku-Matin – Matti Savonjousen muistelmista” Äitini Irja muistelee 18.-24.11.1940 Nyt olemme täällä kauniissa Hennalassa. Onko se sen tähden kaunis, että oli syksyinen keskipäivä, kun tänne saavuimme, lapset ja minä. Kaikki värit ovat edustettuina. Mikä ihana taulu. Vai onko Hennalan viehätys tämä ihana rauha kaiken kauheuden jälkeen. Katselen ulos kotimme ikkunasta. Lapset leikkivät pihamaalla. Juoksevat kilpaa syyslehtien kanssa. Pienokaisia on täällä Hennalassa kaiken ikäisiä ja kaiken värisiä ja mallisia kuin lehdetkin. Olen onnellinen, että saan asua maalla. Kuvassa Hennala 1918, rak 1 ja 3 Lehmuskujan oikealla puolella ovat asuinalueen rakennukset 92, 4, 91 ja 6, kujan vasemmalla puolella puolestaan rakennukset 1, 3 ja 5. Asuntoalueelle rakennettiin myös sauna, kellarit ja varastorakennukset. 07:10 /3 “Pikku-Matin” muistelmista sisareni Anna-Maija muistelee 25.11.-1.12.1940 Kotimme sijaitsee rakennuksessa 5 as 6 Hennalassa, joka on kokonaista 2400 metriä kaupungista. Tällä maalla asumisella on omat…
102. Hennalan Kasarmialue
Hennalan Kasarmialue Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkaiselo. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista. Pietarin sotilaspiirin päällikkö suuriruhtinas Nikolai Nikolajevits määräsi 19. joulukuuta 1908 perustettavan 3.(kolmannen) Suomenmaalaisen Tarkk’ampujaprikaatin sijoitettavaksi strategisista ja poliittisista syistä Pietari-Helsinki-rautatielinjalle tehtävänään suojata Suomeen sijoitettujen joukkojen mahdollinen liikekannallepano. Uusiksi joukkojen sijoituspaikoiksi tulivat Hennalan lisäksi Riihimäki, Kouvola ja Tammisaari. Myös Kymijoen rautatiesillan suojaksi Korialle sijoitettiin venäläistä sotaväkeä. Venäjän keisarillisen hallituksen Pietarin sotilaspiirin viides sotilasrakennuskomissiooni osti Metsä-Hennalan tilan maat 1910 ja lokakuun kahdeksantena päivänä 1911 laskettiin kasarmin peruskivi maahan venäläisin juhlallisuuksin. Rakennusurakka työllisti 3000 rakentajaa Pietarilainen sotilasarkkitehtuuri valitsi perusmateriaaliksi punaisen tiilen. Se käynnisti Von Hausenien omistaman Mukkulan tiilitehtaan työt todelliseen suurtuotantoon. Myös lähialueen muut tiilitehtaat laajenivat ja toimittivat tiiliä Hennalan seisakkeelle, josta tiilet siirrettiin rakennuspaikalle mies miehelle pitkässä jonossa heitellen. Rakennusurakka oli niin mittava, että se työllisti vuosiksi 3000 rakentajaa, joista suurin osa…
122. Sotilaskoti
Wanha Sode Sotilaskoti, ”Sotku” ”sode” rakkaalla paikalla on monta nimeä. Varusmiesten hyvän mielen keidas keskellä varuskuntaa, jossa sai kaivattuja lepo- ja virkistyshetkiä vapaa-aikaan. Hymyllä ja sydämellä palvelevat sotilaskotisisaret pitivät sotilaskotia varusmiehille avoinna joka päivä. Sotilaskotitoiminta sai Suomessa alkunsa, kun Saksassa koulutuksessa olleet jääkärit palasivat Suomeen 1918 ja alkoivat lehtikirjoituksin toivoa taukopaikkoja, sotilaskoteja, joita olivat nähneet Saksassa. Jääkärien vetoomus kuultiin ja samana vuonna Helsingin Nuorten miesten Kristillinen yhdistys perusti maahamme ensimmäisen sotilaskodin. Sotilaskoti keskeneräiseen kirkkoon Lahden sotilaskotiyhdistys perustettiin tammikuussa 1920 ja ensimmäinen sotilaskoti sijaitsi Aleksanterinkadulla. Alkuun sitä käytettiin ahkeraan mutta Hennalassa olleen komennuskunnan jouduttua vuodeksi rajalle, käyttö jäi vähäiseksi. Vuokra oli nuorelle yhdistykselle liian suuri ja sotilaskodin hallinto toivoi käyttöönsä valtion omistamaa huoneistoa kasarmialueelta. Komentaja ei kuitenkaan tähän tuolloin vielä suostunut. Syksyllä -22 sotilaskoti siirtyi lähemmäksi Hennalaa, Tornatorin alueelle mutta ahtaat tilat ja sijainti eivät houkutelleet sotilaspoikia ja se sulki ovensa jo seuraavana keväänä. Everstiluutnantti Tötterström, joka oli aiemmin vastustanut kasarmialueelle…
121. PYHÄN NIKOLAOKSEN SOTILASKIRKKO – Sotilaskoti
PYHÄN NIKOLAOKSEN SOTILASKIRKKO – Sotilaskoti Vuosisadan alkupuolella, kun Venäjän keisarikunta vahvisti läsnäoloaan pienessä Suomen suuriruhtinaskunnassa, päätettiin uusiin sotilaskeskuksiin perustaa oikeauskoinen kirkko pappeineen, palvelemaan sotilaiden ja siviiliväestön sielunhoitoa. Myös Hennalan kasarmin keskelle päätettiin rakentaa ortodoksinen sotilaskirkko alueen korkeimmalle paikalle. Urakkasopimus on kirjoitettu toukokuun 30. päivä 1914 ja rakennustyö aloitettiin samana vuonna. Sen otti tehtäväkseen Belogrudovin muurarien artteli. Ortodoksinen sotilaskirkko Tyylillisesti kirkko muistutti samanaikaisesti rakennettuja Riihimäen ja Kouvolan kirkkoja. Kirkko rakennettiin punatiilestä ja siinä oli harmaa graniittinen kivijalka. Muodoltaan kirkko oli pitkänomainen ja yksilaivainen. Alttaripäädyn itäinen kupolimainen torni oli 18 m korkea ja läntinen suippomainen torni kohosi 20 m korkeuteen. Tornien katot maalattiin hopeanvärisiksi ja vesikatto sai ylleen vihreän värin. Ulkopuolelta kirkko oli tarkoitus maalata ja sisäpuolelta rapata. Rakennuksen sisätila on keskeltä 7 metriä korkea. Kauniit korkeat ikkunat ovat ylhäältä kaarevat. Itäpäädyssä oli alttarin molemmin puolin pienet huoneet papistoa varten. Länsipäädyssä oli eteinen sivuhuoneineen, ja niiden päällä pieni parveke. Pitkillä sivuilla oli…
110. Baari ja keittiö
Baari ja keittiö Upseerikerholla oli oma kerhomestari, joka hoiti käytännön asioita ja toimi yhteistyössä Upseerikerhon emännän kanssa. Näin pidettiin huolta, että kaikki toimi moitteettomasti. Kerho sijaitsi sotilasalueella ja kiinteistä kustannuksista vastasi puolustusvoimat, tästä syystä sitä ei voitu mainostaa vääristyneen kilpailuasetelman vuoksi. Kerho oli vain yhdistyksen jäsenien ja heidän kutsuvieraidensa käytössä, muilta tila oli suljettu 80-luvulle asti. Tilaisuudet olivat upseeriyhdistyksen hyväksymiä kutsutilaisuuksia, joissa oli aina joku kerhon jäsen paikalla. Takana olevissa keittiötiloissa on loihdittu herkulliset ruoat arkeen ja juhlaan jo yli sadan vuoden ajan. Ja vaikka nykyään ei Hennalassa enää Varuskuntaa olekaan, valmistaa Upseerikerhon keittiö arkisin lounasta ja juhlavat menut aina kun kerholla on juhlatilaisuuksia. Seinät kätkevät tuhansia tarinoita Baaritiskin edessä on muhkeat jakkarat, joissa on satulat. Tältä tiskiltä on Upseerikerhon jäsenille tarjoiltu niin miedommat kuin tujakammatkin drinkit ja yömyssyt. Kuultu kaikenlaisia tarinoita menneistä ajoista siinä missä on syntynyt uusiakin. Tässä pari kuultua tarinaa menneiltä ajoilta: Kaikki miehet, jotka ovat…
109. Biljardisali
Biljardisali oli yhteiseen ajanviettoon. Nykyään vihreän sävyinen kaunis huone toimii salina, jonne saa kattaukset 20 hengelle ja arkisin huoneessa on tarjolla upseerikerhon herkullinen lounas. Seinillä olevat taulut liittyvät lähinnä ratsuväen historiaan.Pienet taidokkaat ja kauniit hevostaulut ovat Hämeen Ratsurykmentin perinneupseerin Olle Harjapään tekemiä vuodelta 1962. Hän oli myös kirjailija ja radiosta kuuluisa. Olle Harjapää oli omasta mielestään Suomen viimeinen ratsumestari. Kaarle X Kustaan alkuperäinen taulu on Tukholman sotamuseossa. Biljardisalissa olevan teoksen on maalannut Allan Lähteenmäki ottamansa valokuvan perusteella. Valtikan sijaan Kaarle X Kustaalla onkin kädessään biljardikeppi. Pariovet johdattavat meidät Maakuntasaliin Maakuntahuone on Lahden sotilaspiirin perinnehuone. Sotilaspiirin päälliköt johtivat varuskuntaa. Tilan tunnelma syntyy sen esineistön kautta. Ne liittyvät 1993 lakkautetun Lahden sotilaspiirin perinteisiin. Lahden sotilaspiiri vaali aikoinaan Tampereen Rykmentin perinteitä, kunnes perustettiin Hämeen rykmentti, jolle perinteet siirtyivät. Tampereen Rykmentin Upseeriklubi otti rakennuksen kerhokäyttöön 1920- luvun alussa. Kerhohuoneiston kalustaminen rahoitettiin upseerikunnan ottamalla 100.000 mk:n lainalla, jonka lyhentämiseksi naineet upseerit maksoivat 4 % ja…