123. Sotilaskodinmäki
Sotilaskodinmäki Venäläiset rakensivat alueen keskelle ortodoksisen sotilaskirkon. Sen piti valmistua joulukuussa 1914 mutta työt keskeytyivät, kun Venäjä liittyi kesäkuussa alkaneeseen ensimmäiseen maailmansotaan. Täällä ollut venäläinen sotajoukko lähti itärintamalle, nykyisen Puolan alueelle. Joukot vaihtuivat täällä, mutta kirkkoa ei rakennettu valmiiksi. Ortodoksikirkko Ortodoksikirkko on vihitty silloin kun sen peruskivi on laskettu ja tähän vihkimiseen liittyvä muurauslasta ja siihen liittyvä laatta on nähtävillä Sotilaslääketieteenmuseossa. Kirkkoon oli varattu 7 kirkonkelloa sekä kirkon kalleudet. Siinä vaiheessa rakennuksessa oli tornit, pyöreä ja suippo torni 18 ja 20 metriä korkeat. Vastaavanlaisen kirkon voi nähdä Kouvolassa sekä Riihimäellä, jossa varuskuntakirkko on samoilla piirustuksilla rakennettu. Sotilaskodin monet vaiheet 1918 vankileirin aikana tämä kirkonmäki oli paikka, jossa vangit viettivät aikaansa. Tämä oli niin sanottu markkinatori, jossa suoritettiin vaihtokauppaa. Entiset venäläiset varuskunnat ja myös kirkko siirtyi sotasaaliina valtion haltuun ja opetusministeriölle. Lopen seurakunta halusi ostaa kaksi kirkonkelloa ja opetusministeriö myi ne 6 markan kilohinnalla. Lopen kirkonkelloja kuunnellessa soi siis kellot…
122. Sotilaskoti
Wanha Sode Sotilaskoti, ”Sotku” ”sode” rakkaalla paikalla on monta nimeä. Varusmiesten hyvän mielen keidas keskellä varuskuntaa, jossa sai kaivattuja lepo- ja virkistyshetkiä vapaa-aikaan. Hymyllä ja sydämellä palvelevat sotilaskotisisaret pitivät sotilaskotia varusmiehille avoinna joka päivä. Sotilaskotitoiminta sai Suomessa alkunsa, kun Saksassa koulutuksessa olleet jääkärit palasivat Suomeen 1918 ja alkoivat lehtikirjoituksin toivoa taukopaikkoja, sotilaskoteja, joita olivat nähneet Saksassa. Jääkärien vetoomus kuultiin ja samana vuonna Helsingin Nuorten miesten Kristillinen yhdistys perusti maahamme ensimmäisen sotilaskodin. Sotilaskoti keskeneräiseen kirkkoon Lahden sotilaskotiyhdistys perustettiin tammikuussa 1920 ja ensimmäinen sotilaskoti sijaitsi Aleksanterinkadulla. Alkuun sitä käytettiin ahkeraan mutta Hennalassa olleen komennuskunnan jouduttua vuodeksi rajalle, käyttö jäi vähäiseksi. Vuokra oli nuorelle yhdistykselle liian suuri ja sotilaskodin hallinto toivoi käyttöönsä valtion omistamaa huoneistoa kasarmialueelta. Komentaja ei kuitenkaan tähän tuolloin vielä suostunut. Syksyllä -22 sotilaskoti siirtyi lähemmäksi Hennalaa, Tornatorin alueelle mutta ahtaat tilat ja sijainti eivät houkutelleet sotilaspoikia ja se sulki ovensa jo seuraavana keväänä. Everstiluutnantti Tötterström, joka oli aiemmin vastustanut kasarmialueelle…
121. PYHÄN NIKOLAOKSEN SOTILASKIRKKO – Sotilaskoti
PYHÄN NIKOLAOKSEN SOTILASKIRKKO – Sotilaskoti Vuosisadan alkupuolella, kun Venäjän keisarikunta vahvisti läsnäoloaan pienessä Suomen suuriruhtinaskunnassa, päätettiin uusiin sotilaskeskuksiin perustaa oikeauskoinen kirkko pappeineen, palvelemaan sotilaiden ja siviiliväestön sielunhoitoa. Myös Hennalan kasarmin keskelle päätettiin rakentaa ortodoksinen sotilaskirkko alueen korkeimmalle paikalle. Urakkasopimus on kirjoitettu toukokuun 30. päivä 1914 ja rakennustyö aloitettiin samana vuonna. Sen otti tehtäväkseen Belogrudovin muurarien artteli. Ortodoksinen sotilaskirkko Tyylillisesti kirkko muistutti samanaikaisesti rakennettuja Riihimäen ja Kouvolan kirkkoja. Kirkko rakennettiin punatiilestä ja siinä oli harmaa graniittinen kivijalka. Muodoltaan kirkko oli pitkänomainen ja yksilaivainen. Alttaripäädyn itäinen kupolimainen torni oli 18 m korkea ja läntinen suippomainen torni kohosi 20 m korkeuteen. Tornien katot maalattiin hopeanvärisiksi ja vesikatto sai ylleen vihreän värin. Ulkopuolelta kirkko oli tarkoitus maalata ja sisäpuolelta rapata. Rakennuksen sisätila on keskeltä 7 metriä korkea. Kauniit korkeat ikkunat ovat ylhäältä kaarevat. Itäpäädyssä oli alttarin molemmin puolin pienet huoneet papistoa varten. Länsipäädyssä oli eteinen sivuhuoneineen, ja niiden päällä pieni parveke. Pitkillä sivuilla oli…