101. Prologi
Prologi ”Armeijakunnan tehtävä on vaikea”, totesi venäläinen komentaja kenraaliluutnantti Olhovski tilannearviossaan joulukuussa 1908. Hän vaati Suomessa olevien joukkojen vahvistamista. 19. joulukuuta Pietarin sotilaspiirin päällikkö, suuriruhtinas Nikolai Nikolajevits määräsikin perustettavan 3. Suomenmaalaisen tarkk´-ampujaprikaatin ja sijoitettavan sen Pietari-Helsinki rautatielinjalle, jossa tehtävänä oli suojata Suomeen sijoitettujen joukkojen mahdollinen liikekannallepano. Joukkojen lisäämisen vuoksi venäläiset aloittivat Suomessa laajan kasarmirakennusohjelman vuonna 1910. Näin syntyi viisi varuskuntaa Helsingin ja Pietarin välisen rautatien suojaksi Kouvolaan, Korialle, Lahteen, Riihimäelle ja Tammisaareen. Lahden Hennalan varuskunta oli yksi näistä viidestä ja lokakuun 8. päivä 1911 laskettiin maahan kasarmin peruskivi venäläisin juhlallisuuksin. Maapohja siunattiin pyhitetyllä vedellä ja kirkon rukouksella. Tuolle paikalle tiettävästi nousi Upseerikerho, rakennus 7. Varuskunta sai nimensä sen talon mukaan, jonka maille varuskunta rakennettiin. ”Tällä kauppakirjalla myymme ja luovutamme Jyliseväksi eli Metsä-Hennalaksi kutsutun puolen Hennalan perintötilan alaltaan 53.3 hehtaaria, Venäjän Keisarillisen hallituksen valtuuttamalle: Pietarin sotilaspiirin sotilasrakennuskomissioonille sotilaskasarmien rakentamista varten” – Saara Mattila ja Viljam Mattila. Näin sai alkunsa Hennalan kasarmit.…
124. Perinnerinne
Perinnerinne Hennalan, Sotilaskodinmäen ja perinnerinnerinteen muistomerkit kertovat alueen 110-vuotisesta historiasta. Alueella on mm. erilaisia muistokiviä, -laattoja, patsaita sekä eri joukko-osastojen toiminnasta kertovia aseita. Muistomerkkien suojelu on taattu kasarmialueen kaavalla. 1 Hämeen Rykmentin muistokivi Tampereen Rykmentin perinteitä jatkaneen ja neljän joukkoyksikön, Huoltokoulun, Hämeen Ratsujääkäripataljoonan, Sotilasmusiikkikoulun ja Urheilukoulun muodostaman Hämeen Rykmentin muistokivi paljastettiin hieman ennen varuskunnan lopetusta 3.10.2014. 2. Panssarintorjunta-muistomerkki Panssarintorjunta muistomerkki paljastettiin Perinnerinteeseen Sotilaskodin eteen Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6.1992, jolloin marsalkka Mannerheimin syntymästä oli kulunut 125 vuotta. Paljastuspuheen piti Lahden Sotaveteraanipiirin Kunnia- ja Perinnetoimikunnan puheenjohtaja kenraalimajuri Juhani Ruutu. Muistomerkin vastaanotti Hämeen Rykmentin komentaja eversti Heikki Ahonen. Muistomerkki kokonaisuus käsittää kolme osaa. Näyttävin on Kevyt Osasto 4:n ns. ”Hollolan kärkikomppanian” valtaama aikansa ykköspanssarivaunu ”Sotka” T 34. Komppanian päällikkönä oli tuolloin luutnantti Ossi Kivekäs, joka oli paikalla muistomerkkiä paljastettaessa. Toisen osan muodostavat kaksi panssarintorjuntatykkiä, joiden käyttäjät olivat Mannerheim-ristin ritari n:o 16 vänrikki Pentti Iisalo 45 mm kanuuna vuosimallia 1937 ja ritari n:o 176 korpraali…
123. Sotilaskodinmäki
Sotilaskodinmäki Venäläiset rakensivat alueen keskelle ortodoksisen sotilaskirkon. Sen piti valmistua joulukuussa 1914 mutta työt keskeytyivät, kun Venäjä liittyi kesäkuussa alkaneeseen ensimmäiseen maailmansotaan. Täällä ollut venäläinen sotajoukko lähti itärintamalle, nykyisen Puolan alueelle. Joukot vaihtuivat täällä, mutta kirkkoa ei rakennettu valmiiksi. Ortodoksikirkko Ortodoksikirkko on vihitty silloin kun sen peruskivi on laskettu ja tähän vihkimiseen liittyvä muurauslasta ja siihen liittyvä laatta on nähtävillä Sotilaslääketieteenmuseossa. Kirkkoon oli varattu 7 kirkonkelloa sekä kirkon kalleudet. Siinä vaiheessa rakennuksessa oli tornit, pyöreä ja suippo torni 18 ja 20 metriä korkeat. Vastaavanlaisen kirkon voi nähdä Kouvolassa sekä Riihimäellä, jossa varuskuntakirkko on samoilla piirustuksilla rakennettu. Sotilaskodin monet vaiheet 1918 vankileirin aikana tämä kirkonmäki oli paikka, jossa vangit viettivät aikaansa. Tämä oli niin sanottu markkinatori, jossa suoritettiin vaihtokauppaa. Entiset venäläiset varuskunnat ja myös kirkko siirtyi sotasaaliina valtion haltuun ja opetusministeriölle. Lopen seurakunta halusi ostaa kaksi kirkonkelloa ja opetusministeriö myi ne 6 markan kilohinnalla. Lopen kirkonkelloja kuunnellessa soi siis kellot…
120. Ampumarata
Ampumarata-alue Pääportin suunnassa näkyvät hyppyrimäet, jossa ennen oli Tampereen Rykmentin ampumaradat, nykyisen urheilukeskuksen alueella. Saksalaiset jäivät 1918 Lahteen ja Lennart Fellman, kartanon omistaja antoi saksalaisille luvan perustaa ampumaradan Löytynmäen suppaan. Seitsemän erilaista ampumarataa Nykyisen urheilukentän paikalla oli siis suppa, jossa he harjoittelivat niin, että ampuivat silloisen rautatien suunnasta nykyisen suurmäen suuntaan. Siinä oli seitsemän erilaista ampumarataa. Saksalaisten jälkeen siellä harjoittelivat Hennalan joukot ja ampumaradan laitteet olivat siellä aina 1950-luvun alkuun asti.
119. Pikku-Matti
Pikku-Matti Nämä kierroksen rakennukset ja alueet, joihin olemme tutustuneet ovat kaavalla suojeltu, samoin koivukujan oikealla oleva lippukentän alue, jossa on ollut koulutuksia ja järjestetty erilaiset juhlatilaisuudet. 2021 on tehty kadunrakennustöitä hyväksytyllä kaavan muutoksella vanhaa kunnioittaen. “Ote Pikku-Matin muistelmista” Huimia aikoja Seurasi kenttäarmeijan kotiuttaminen. Hennalan lippukentälle tuli äärettömän paljon sotamateriaalia. Kiertovartiomiehet vartioivat eri kasoja. Mutta isompien poikien piti saada kovempia paukkuja. Jotkut pojista jututtivat vartiomiehiä, kun toisaalla toiset kähvelsivät mitä onnistuivat saamaan. Ainakin aika- sekä räjähtävää tulilankaa, nalleja ja muutakin saivat. Niitä oli kiva pamautella eri puolella.
118. Koivukujan risteys
Koivukujan risteys Olemme nyt päätyneet Pataljoonankadun ja Paraatikadun eli koivukujan risteykseen, tässä näkyvät nuo aiemmin pääportilla mainitut kasarmirakennukset: vasemmalla kasarmi 24, joka oli Varuskunnan viimeiset vuosikymmenet Urheilukoulun ja Sotilasmusiikkikoulun kasarmina. Oikealla kasarmina toiminut 25 oli myös varuskorjaamona ja luokkarakennuksena. Myöhemmin Urheilukoulun sekä Hämeen Ratsujääkäripataljoonan toimistot sijaitsivat täällä. Rakennus 25 kalustokorjaamo Risteyksestä oikealla, koivukujan vasemmalla puolella näkyy myös museon portti ja kaksi rakennusta. 53 on entinen Prikaatin komentajan asunto. Prikaatin komentaja johti neljää rykmenttiä, joista yksi oli Lappeenrannassa, yksi Kouvolassa, yksi tässä aidan takana Hennalassa ja yksi Riihimäellä. Nykyisin rakennus on Apulannan omistama jossa Apulandia, heidän museonsa. Sotilaslääketieteen museo Rakennus 54 oli prikaatin esikunnan rakennus ja siinä on nykyään Sotilaslääketieteen museo. Senaattikiinteistö omistaa alueelta ainoastaan Sotilaslääketieteen museon ja Hämeen poliisilaitoksen rakennukset.
117. Rakennukset 44, 45 ja 46
Rakennukset 44, 45 ja 46 Rakennus 44on ollut vuosien varrella monipuolisessa käytössä. 20-luvulla siellä oli vaunuja, 30-luvulla rehu- ja ajoneuvovarastoja, 50-luvulla poliklinikka ja varastotilaa, myöhemmin parturi ja viimeiset vuodet ajotoimistokin. Takana näkyvä kasarmirakennus 41 on ollut mm. tallina. Rakennus 45oli leipomo, josta leijaili tuoreen leivän tuoksu jo venäläisten aikana ja vielä 20-luvullakin. Vuodesta -32 tässä rakennuksessa toimi kalustokorjaamo aina 80-luvulle asti. Varuskunnan viimeisen 20 vuoden aikana siinä oli Huoltokoulutuskeskuksen esikunta eli toimisto, joka myöhemmin muuttui Huoltokouluksi. Talo on nykyisin yksityisomistuksessa. Pienellä mäellä on rakennus 46,jossa venäläisten aikaan oli tiedustelukomppania ja itsenäisyyden aikaan Tampereen Rykmentin Aliupseerikerho ja myöhemmin Päällystökerhon nimellä. Viimeisinä vuosina siinä oli rykmentin oppimiskeskus tietoliikenneyhteyksineen ja kirjastoineen. Nykyinen omistaja vuokraa juhlasalia yksityiskäyttöön. “Ote Pikku-Matin – Matti Savonjousen muistelmista” Sekä upseeri-, että aliupseerikerhoilla järjestettiin lapsille pikkujoulut. Naapuritalon Kuutosen tuttujen lasten, Leenan ja Matin äiti Kopran Hilkka opetti meille tonttuleikin ”Tip-tap”. Tauno ja Hilkka Koprat olivat lapsuuden perheystäviämme sekä Hennalassa, Hämeenlinnassa…
116. Impilinna
Impilinna Risteyksessä vasemmalla puolella on Impilinna, rakennus 40, joka oli venäläisten aikana kasarmirakennuksena. Rakennus 40 Vankileirin ajasta ei ole tietoa, mutta myöhemmin siinä oli mm. Keskussotilassairaala kakkosen sairaanhoitajien asuntola, siitä se sai nimen Impilinna. Kurssitalo Esikunnan yhteyteen valmistui 1978 sisäpihan puolelle uusi osa, rakennettiin luokkatiloja, auditorio ja kurssitalo. Kurssitaloon mahtui majoittumaan parhaimmillaan parisen sataa henkilöä, siellä oli luokkatilat ja kouluttajien omat toimistot. Viimeiset ajat tiloissa oli vuosina 1986–2014 tänne perustettu Hämeen Rykmentin esikunta. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa.
115. Pataljoonankatu
Pataljoonankatu Kadun oikealla puolella rakennus 35, Tampereen Rykmentin 1932 valmistunut pesula ja miehistösauna. Myöhemmin varasto- ja toimistotiloina. Sen jälkeen oikealla on tyhjä tontti, jossa oli vanha waunuvaja 37, se on sittemmin purettu. Tien vasemmalla puolella 36 oli varastorakennus ja 38 toimi mm. Tampereen rykmentin ase-, kengitys ja korjauspajana. Rakennus 39 tien oikealla puolella on entinen hevostalli, myöhemmin siitäkin tuli varastotila. Pysähdytään hetkeksi tähän rakennus 39 ja 40 rakennuksien kohdalla olevaan risteykseen. Rakennus 34 Rakennus 34 tuon äskeisen hevostallin 39 takana hieman metsikössä on ollut kulkutautisairaala, soittokunta ja siellä oli myös sotilaspoliisivartioston tilapäisiä toimistoja. Viimeisimpinä aikoina siellä oli asekoulun koulutustila. Nykyisin se on peruskorjattu asuintaloksi. Hevostarhasta hautausmaahan Siitä eteenpäin alkavalla alueella on ollut niin venäläisten kuin suomalaistenkin aikana hevostarhaa, halkotarhaa, ajoneuvopihaa ja päättyy alueen eteläreunassa olevaan hautausmaahan. Kun venäläiset ostivat alueen, ulottui se Porvoonjokeen asti, mutta sotien jälkeen sieltä leikattiin osa maata pois, niin että kasarmialueen eteläpää lyheni. Venäläisten vanha hautausmaa…
114. Kärpäsportti
Kärpäsportti Olemme portin vieressä, joka on saanut nimensä Kärpäsenmäen kaupunginosan mukaan. Tästä oli hyvin lyhyt matka Hennalan rautatieseisakkeelle. Hennalan kasarmialue alkoi rautatiestä ja jatkui etelään Porvoonjokeen asti. Tässä niin sanotun Kärpäsportin vieressä on tien oikealla puolella kolme matalampaa rakennusta. Rakennukset 29, 31 ja 33 Ensimmäisessä rakennuksessa nro 29 oli Venäläisten aikana miehistön sauna, myös vankileirin aikana siinä saunottiin, myöhemmin se kuitenkin toimi varastotilana ja nykyään asuintalona yksityisessä omistuksessa. Vieressä vanhempi hieman erikoinen mutta hauskan mallinen rakennus numero 31 jossa on kolme ulkonevaa sisäänkäyntiä. Se oli alkuaan venäläisten kaalikellari. Kolmas rakennus 33 on ollut sauna-, pyykkitupa- ja toimistorakennuksena. Tällä hetkellä sekin on saneerattu asuintaloksi. Rakennukset 30 ja 32 Tätä kolmikkoa vastapäätä nykyisen Hämeen poliisilaitoksen alueella olivat rakennukset 30 & 32 jotka ovat purettu. Rakennus 30 oli vankileirin aikana naisten vankien sijoituspaikkana. 20-luvun jälkeen siihen tuli toimistotiloja ja kun Lääkintäkoulu muutti Hennalaan 1940 tuli siitä Lääkintäkoulurakennus. 32 oli asuintalo. Kerrotaan että sotien…